Noituuden paluu lääketieteeseen

Terveydenhuoltojärjestelmät ovat kaatumassa infektio- ja rappeumasairauksiin kaikkialla maailmassa. Mikrobit ja elintapasairaudet ovat nujertaneet koululääketieteen. Viimeisenä oljenkortena ihmiset takertuvat vaihtoehtohoitoihin, jotka tarjoavat ihmeparantumista, mutta samalla myös uskonnollista elämystä.

Onko lumevaikutus kuitenkin enemmän kuin pelkkää silmänlumetta?

Yhä useammat tulevat hoidoista riippuvaisiksi myös sielullisesti. Manaukset, loitsut ja noituus ovat muodissa. Maallistuneet tiedotusvälineet markkinoivat kritiikittä ”energiahoitoja” - mutta onko ”valkoista magiaa” olemassa? Voiko näistä menetelmistä saada vahingon sielulleen?

Ilmestyskirjassa todetaan viimeisistä ajoista, etteivät ihmiset tuolloin tehneet parannusta velhouksistaan (Ilm. 9:21). Kreikankielinen velhoutta vastaava sana on pharmakeia. Se viittaa lääketieteen alueelle. Velhouden villitys leviää yli jälkikristillisen maailman samalla kun maailman äärissä evankeliumi vapauttaa noituuden pimeydestä aivan viimeisiä kansoja. Valvovan kristityn on syytä tietää, minkälaisessa ajassa elämme.

Apulaisylilääkäri Pekka Reinikainen puuttuu kirjassaan Noituuden paluu lääketieteeseen kiisteltyyn aiheeseen. Akupunktiosta vyöhyketerapiaan kulkee nykyisin yhä suositummaksi tulevan itämaisiin uskontoihin perustuvan vaihtoehtolääketieteen skaala. On korkea aika vakavaan herätyshuutoon!

Aina ajankohtaisemman kirjan neljäs painos.