Raamattutarjonnan monipuolisuus saattaa yllättää. Valikoimastamme löytyy kymmeniä erilaisia, erikokoisia ja erivärisiä Raamattuja sekä kaikki saatavilla olevat suomenkieliset raamatunkäännökset. Minkälainen Raamattu kannattaa ostaa? Paras Raamattu on se, jota lukee mielellään ja joka vastaa omia tarpeita.

Seuraavaksi käymme läpi yleisimmät raamatunkäännökset sekä Raamattujen ulkoisia seikkoja.

Suomenkieliset raamatunkäännökset

Kristillinen pyhä kirja on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu maailman kirja. Monille kielille Raamattu on käännetty useaan kertaan. Myös suomenkielisiä raamatunkäännöksiä löytyy useita. Koska kieli elää ja muuttuu, myös erilaisille raamatunkäännöksille on tarvetta. Jokainen käännös heijastelee oman aikansa kieltä ja tulkintoja. 

Biblia - ensimmäinen suomeksi käännetty Raamattu

Ensimmäinen kokonaan suomeksi käännetty Raamattu ilmestyi vuonna 1642. Käännöksen teksti perustui osin Mikael Agricolan 1500-luvulla laatimiin käännöksiin. Käännöstä ajanmukaistettiin useampaan otteeseen. Myöhempään käyttöön jäänyt Biblian versio on vuodelta 1776 ja sitä on edelleen saatavana. Biblia toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisena Kirkkoraamattuna 1930-luvulle asti. Bibliaa kutsutaan toisinaan Vanhaksi kirkkoraamatuksi. 

Raamattu 1933/1938 - toiselta nimeltään myös Vanha kirkkoraamattu

Raamattu 1933/1938 on suomenkielinen raamatunkäännös, joka hyväksyttiin kahdessa vaiheessa: Vanha testamentti vuonna 1933 ja Uusi testamentti sekä Apokryfikirjat vuonna 1938. Raamatun käännösprosessi kesti yhteensä 77 vuotta ja se aloitettiin tarpeesta päivittää kielellisesti vanhentunut aikaisempi käännös. Vaikka käännöksessä pyrittiin ajanmukaisuuteen, sen kieli noudatteli perinteistä, jo ilmestyessään hieman vanhahtavaa tyyliä. Uudistuksen merkittävänä piirteenä oli kuitenkin käännöksen pohjautuminen oman aikansa uusimpiin tieteellisiin lähdeteksteihin. Käännöksellä on edelleen vakiintunut lukijakunta. 1933/1938-käännös oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisessa käytössä vuoteen 1992 saakka, jolloin julkaistiin uusi suomennos. Myös 1933/1938 Raamattua kutsutaan joskus Vanhaksi kirkkoraamatuksi.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen kirkkoraamattu

Vuonna 1992 hyväksytty ja käyttöön otettu raamatunkäännös on tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen kirkkoraamattu, joka on vakiinnuttanut paikkansa raamatunlukijoiden parissa.

Uuden kirkkoraamatun raamatunkäännöksen lähtökohtana on niin kutsuttu dynaamisen vastaavuuden periaate, mikä tarkoittaa sitä, että käännös pyrkii selkeään, sujuvaan ja luontevaan, nykyaikaiseen suomen kieleen ja vastaa mahdollisimman hyvin alkukielen ydinsisältöä ja tyyliä. Sanastossa ja virkerakenteissa on pyritty siihen, ettei käännös toista tarpeettomasti alkukielen piirteitä vaan ensisijaisesti välittää lukijalle Raamatun tekstien sisällön. Käännöksessä haluttiin välittää myös tekstin tunnesisältö. Vuoden 1992 kirkkoraamatun käännöstyön perustana olivat aikansa luotettavimmat ja uusimmat tekstilaitokset. Käännöstyössä huomioitiin 1947–1952 Kuolleenmeren luolista löydetyt Qumranin käsikirjoitukset, jotka olivat 1000 vuotta vanhempia kuin aiemmin tunnetut Vanhan testamentin käsikirjoitukset. Raamatunkäännöskomiteaan kuului asiantuntijoita, joilla oli vahva asiantuntemus vanhoista käännöksistä, erityisesti Septuagintasta. Septuaginta edustaa usein vanhempaa tekstimuotoa kuin heprealainen masoreettinen teksti.

Käännöstyö toteutettiin ekumeenisessa yhteistyössä Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen vapaakristillisen neuvoston kanssa. Myös katolinen kirkko Suomessa osallistui käännöstyön kommentointiin. Käännöstyö kesti yhteensä noin 14 vuotta ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko hyväksyi käännöksen vuoden 1992 kirkolliskokouksessa.

Vuoden 1992 kirkkoraamatun löydät Sacrumista pienikokoisena, keskikokoisena, vihkiraamattuna, marginaaliraamattuna ja isotekstisenä raamattuna. 

Raamattu kansalle - talkootyönä toteutettu käännös pyrkii sanavastaavuuteen

Raamattu kansalle -käännös on vuonna 1987 perustetun samannimisen yhdistyksen työn tulos. Käännöksen lähtökohtana on sanavastaavuus ja mahdollisimman suuri uskollisuus alkutekstiä kohtaan. Käännöstyö toteutettiin pääasiassa talkootyönä eri kirkkoihin ja seurakuntiin kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Käännöksellä on julkaistu useita erilaisia Raamattuja, kuten Suomen Kansan Raamattu sekä Sana elämään -kommentaariraamattu.

Suomen Pipliaseuran uusi käännös

Uusi testamentti ja Psalmit on Suomen Pipliaseuran uusi käännös kreikasta (UT2020) ja hepreasta (Psalmit 2024) suomeksi. UT2 020 + Psalmit2024 välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. Käännöstyötä ohjasi erityisesti parikymppisten kielentajun sekä mobiilin käyttöympäristö. Psalmit 2024 on julkaistu osana Vanhan testamentin VT2028-käännöshanketta, joka jatkuu vuoteen 2028 asti. Vaikka käännös on tarkoitettu erityisesti mobiilikäyttöön, löytyy siitä myös painetut versiot eri kansivaihtoehdoilla.

Sacrumista löydät raamatunkäännöksiä suomeksi, sekä muutamalla muulla kielivaihtoehdolla. Täältä saat lisätietoja meillä myynnissä olevista muista raamatunkäännöksistä.

Erilaiset Raamatut – Koot, kirjasimet ja muut valintakriteerit.

Raamatun valintaan ja hankintaan voi liittyä paljon erilaisia vaikuttavia tekijöitä. Raamattua löytyy esimerkiksi monesta eri kokoluokasta, jolloin kannattaa valita omaan tarpeeseen sopiva. Myös erilaisia kansivaihtoehtoja on hurjasti erilaisia, ja kanteen voi esimerkiksi painattaa vastaanottajan nimen, mikä on erinomainen kristillinen lahja.

Sacrumista löydät lukuisan valikoiman erilaisia Raamattuja, jotta löydät itsellesi sopivan. Voit pohtia seuraavia asioita, kun mietit, minkälaisen kristillisen Pyhän kirjan haluaisit ostaa. 

Raamattuja löytyy useassa eri koossa 

Pienoisraamattu, keskikokoinen Raamattu vai iso Raamattu? Kristillistä Pyhää kirjaa löytyy useassa eri koossa. On pienoisraamattuja, joita on helppo kuljettaa mukanaan, keskikokoisia Raamattuja sekä isoja Raamattuja, joissa kirjasinkoko on suurempi. Raamatuista löytyy myös erilaisia juhla- ja lahjalaitoksia kuten pienikokoisia rippiraamattuja tai keskikokoisia vihkiraamattuja sekä isokokoisia perheraamattuja, jotka voivat olla myös kuvitettuja.  

Raamatuissa kirjasimen koko vaihtelee 

Raamatuissa käytetään yleensä helppolukuista kirjasintyyppiä, joka on myös ladonnaltaan taloudellinen. Jotta pieneen tilaan mahtuisi enemmän tekstiä, kirjasintyyppi on tyypillisesti pystymallinen. Kirjainten koossa voi olla vaihtelua riippuen Raamatun koosta. Isotekstinen Raamattu on yleensä myös suurikokoinen. 

Raamatun paperimateriaali tyypillisesti ohutta

Raamattujen paperi on tyypillisesti hyvin ohutta, mutta mahdollisimman läpikuultamatonta paperia. Paperissa on korkea viskositeetti.

Raamatussa käytetty kappalejako kannustaa lukemaan 

Monet 1992 -käännöksen mukaiset Raamatut ovat kappalejaollisia. Tämä tarkoittaa, että yksittäisten jakeiden numerointi on upotettu tekstin sisään. Tämän esitystavan tarkoituksena on kannustaa lukemaan Raamattua isompina kokonaisuuksina yksittäisten jakeiden sijaan.  

Raamattu jaetaan perinteisesti jakeisiin

Raamatun käyttö jae kerrallaan on perinteinen kirkollinen tapa. Selkeästi erotellut jakeet helpottavat yksittäisten jakeiden löytymistä. Raamatun alkutekstiin jakeiden merkintä ei kuitenkaan kuulunut, vaan se on peräisin 1500-luvulta.

Marginaalit Raamatussa mahdollistavat tilan muistiinpanoille

On olemassa Raamattuja, joiden teksti on keskikokoisen Raamatun mukainen, mutta joiden ulkomitat vastaavat isoa Raamattua. Tällaiset Raamatut on varustettu leveillä marginaaleilla, joihin voi tehdä omia muistiinpanoja. Marginaaliraamattua kutsutaan myös saarnaaja- tai pastorimalliseksi Raamatuksi.

Raamatun kansien valikoima on laaja

Raamatun ei tarvitse aina olla musta. Kansien värivalikoima on hyvin laaja. Kansimateriaali vaikuttaa merkittävästi siihen, miltä kirja tuntuu kädessä. Nahkakantinen Raamattu on miellyttävän tuntuinen ja kestää käytössä pitkään. Kluuttikannet ovat laadukkaita, kestäviä ja esteettisesti miellyttäviä. Kristillisen Pyhän kirjan taskuraamatuversio pahvikansilla on puolestaan edullinen valinta.  

Vetoketjullinen Raamattu suojaa ohutta paperia

Vetoketjulliset Raamatut ovat useimmiten nahkakantisia Raamattuja. Kirjan sulkeminen vetoketjulla suojaa ohutta paperia, jos kirjaa kuljettaa usein mukanaan laukussa tai repussa.  

Reunahakemisto helpottamaan Raamatun käyttöä

Reunahakemisto helpottaa Raamatun käytettävyyttä. Hakemistot ovat pieniä, kirjan syrjässä olevia koloja, joista näkyy kunkin raamatunkirjan lyhenne. Näin tietyn kirjan löytyminen on helpompaa ja nopeampaa.

Raamatun kulta- tai hopeasyrjä luo arvokasta ilmettä

Tyypillisesti kirjojen syrjät ovat saman väriset kuin paperi, mutta Raamatuissa on vaihtoehtona myös kulta- tai hopeasyrjäisiä malleja. Värillä kristillinen Pyhä kirja saa entistä arvokkaamman ilmeen.

Lukunauha Raamatussa toimittaa kirjanmerkin virkaa

Monesta Raamatusta voi löytyä lukunauhat, jotka toimittavat kirjanmerkkien virkaa. Lukunauhat helpottavat Raamatun käyttöä ja niillä voi merkitä itselleen tärkeät kohdat muistiin.

Kartastot ja hakemistot Raamatun mukana

Useimpien raamattumallien takaosasta löytyvät laajat liiteosat, joihin sisältyy kartastoja ja hakemistoja sekä yleistä tietoa raamatusta. Esimerkiksi rippiraamatut sisältävät värikkäät liite- ja karttaosat, jotka tarjoavat runsaasti yleistä tietoa raamatusta, erilaisia rukouksia ja keskusteltavaa rippikoulun oppitunneille. Joistakin rippiraamattumalleista löytyy myös Katekismus.

Raamattu omalla nimipainatuksella vaikka lahjaksi

Nahkakantisiin Raamattuihin on mahdollista tilata nimipainatus kulta- tai hopeafoliolla kirjan kanteen. Painatus tulee yhdelle riville ja siinä voi olla 25 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Raamattu omalla nimipainatuksella tekee kirjasta erityisen henkilökohtaisen. Nimipainettuja Raamattuja annetaan paljon lahjaksi.

Raamattu - kristinuskon pyhä kirja

Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, joka sisältää kristittyjen uskon ja opetuksen perustan. Raamattu on 66 kirjan kokoelma, joka jaetaan kahteen pääosaan eli Vanhaan ja Uuteen testamenttiin.  

Vanha testamentti koostuu 39 kirjasta

Vanhan testamentin kuvaama aika ulottuu aikojen alusta noin 400-luvulle eKr. Vanhan testamentin kirjoituskieli on heprea lukuun ottamatta muutamia katkelmia, jotka on kirjoitettu arameaksi.

Vanha testamentti koostuu 39 kirjasta. Se kertoo maailman luomisesta, Israelin kansan historiasta ja Jumalan liitosta heidän kanssaan. Vanha testamentti sisältää Tooran eli Viisi Mooseksen kirjaa, historialliset kirjat, runolliset ja viisauskirjat sekä profeettakirjat.

Uuteen testamenttiin kuuluu 27 kirjaa

Uuteen testamenttiin kuuluu yhteensä 27 alun perin kreikaksi kirjoitettua kirjoitusta: neljä Jeesuksen elämästä kertovaa evankeliumia, hänen seuraajiensa vaiheista kertova Apostolien teot, yhteensä 21 opetuksia ja ohjeita sisältävää kirjettä, sekä lopun aikoja kuvaava Johanneksen ilmestys. Uuden testamentin kirjoitukset ovat syntyneet vuosien 50–150 jKr. välisenä aikana. Varhaiset kristityt pitivät aluksi omina pyhinä teksteinään Vanhan testamentin kaanoniin päätyneitä kirjoituksia, mutta etenkin evankeliumit ja Paavalin kirjeet saavuttivat jo pian kirjoittamisensa jälkeen arvovaltaisen aseman. Lopullisesti Uuden testamentin kaanonin sisältö hyväksyttiin kirkolliskokouksissa 300-luvun lopulla.

Apokryfikirjat vaihtelevassa asemassa Raamatun kaanonissa

Apokryfiset kirjat ovat kirjoja, joiden asema osana Raamatun kaanonia on vaihdellut. Apokryfien vaikutus tunnetaan kansanviisaudessa ja sananlaskuperinteessä, mutta myös kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja musiikissa. Vanhan testamentin apokryfikirjojen uusin suomennos hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 2007.

Vanhan testamentin apokryfikirjat sisältyvät Vanhan testamentin kreikkalaiseen käännökseen Septuagintaan ja kristillisten kirkkojen Raamattuihin, mutta eivät juutalaisten käyttämään Heprealaiseen Raamattuun. Kirjat ovat syntyneet vuosien 200 eKr. ja 100 jKr. välisenä aikana. Apokryfikirjat kuuluvat katoliseen ja ortodoksiseen Raamatun kaanoniin. Myös reformaattori Martti Luther piti Vanhan testamentin apokryfikirjoja hyvänä ja hyödyllisenä lukea. Luterilaisissa Raamatuissa apokryfikirjat sijoitetaan Vanhan ja Uuden testamentin väliin.

Mitä Raamattu tarkoittaa?

Sana ”Raamattu” juontuu kreikan kielen sanasta grammata eli ”kirjoitukset”. Vastaavasti sana ”Biblia” on kreikkaa ja tarkoittaa ”kirjakääröt”. Raamatun kirjat kirjoitettiin alun perin kaisloista valmistetulle papyrukselle tai lampaan nahasta valmistetulle pergamentille ja säilytettiin kääröinä. Raamattuun kuuluvat kirjoitukset, joita kristillisessä perinteessä pidetään pyhinä ja ohjeellisina. Tätä rajattua kokoelmaa kutsutaan kaanoniksi. Kanon tarkoittaa kreikaksi ”mittakeppiä” tai ”ohjenuoraa”.

Miksi Raamattu on kirjoitettu?

Raamattu on kirjoitettu, jotta ihmiset voisivat tuntea Jumalan tahdon ja ymmärtää Hänen suunnitelmansa ihmiskunnalle. Vanhassa ja Uudessa testamentissa kerrotaan Jumalan teoista ja hänen rakkaudestaan kaikkia ihmisiä kohtaan. 

Raamattu on ollut vaikuttava teos historian ja kulttuurin kehityksessä. Sen vaikutus ulottuu kirjallisuuden, taiteen, musiikin ja monien muiden elämänalueiden pariin.

Milloin Raamattu syntyi?

Raamatun kirjoilla on monivaiheinen syntyhistoria. Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet yli tuhannen vuoden ajanjakson aikana. Raamattu sellaisena kuin me sen tunnemme, koottiin ja kanonisoitiin vuosisatojen aikana kirkolliskokouksissa, joissa määriteltiin, mitkä kirjoitukset kuuluvat Raamatun kaanoniin.

Kuka kirjoitti Raamatun?

Raamatun kirjoituksia on kirjoittanut useita eri henkilöitä eri aikoina ja eri taustoista. Kirjoittajia ei yleensä tunneta nimeltä, vaikka joidenkin kirjojen nimistä voisi niin päätellä. Antiikin aikana oli tyypillistä panna teoksia merkkihenkilöiden nimiin, jotta niille saatiin arvovaltaa. Tätä tehokeinoa kutsutaan pseudepigrafiaksi eli toisen nimissä kirjoittamiseksi.

Kristityt uskovat, että Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet ihmisten käsissä mutta Jumalan vaikutuksesta. Raamatussa Jumala puhuu ihmisille ihmisten kielellä.

Millä kielellä Raamattu kirjoitettiin? 

Raamatun kirjoituksista ei ole säilynyt yhtään alkuperäiskirjoitusta, mutta kustakin tekstistä tunnetaan useita käsikirjoituksia tai niiden katkelmia. Vanha testamentti on kirjoitettu hepreaksi ja paikoin arameaksi, Uusi testamentti kreikaksi.

Montako lukua on Raamatussa?

Suomenkielisessä Raamatussa on 1189 lukua ja noin 31 166 jaetta. Lukujen määrä vaihtelee eri kirjoissa, esimerkiksi Psalmit sisältävät 150 lukua, kun taas pienemmät kirjat, kuten Filemonin kirje, sisältävät vain yhden luvun. Jaottelu kirjoihin, lukuihin ja jakeisiin auttaa lukijaa löytämään tiettyjä kohtia helposti.

Onko Raamattu maailman luetuin kirja?

Raamattu on edelleen maailman myydyin kirja. Koko Raamattu on käännetty 743 kielelle. Pelkästään Uusi testamentti on käännetty 1 682 kielelle, ja jokin yksittäinen raamatunosa on käännetty 1 262 kielelle. Raamatun tekstejä on käännetty tähän mennessä yli puolelle maailman kielistä.