Uuden testamentin kreikan kielioppi

Syventyminen Uuden testamentin sisältöön edellyttää riittävää kykyä ymmärtää teksti sellaisena kuin se alun perin on kirjoitettu. Uuden testamentin kielellinen maailma sijoittuu ns. koineekreikkaan, josta muodostui vuodesta 300 eKr. alkaen Välimeren itäosien yleiskieli. Vaikka Uusi testamentti ei ratkaisevasti eroa muusta aikansa kreikankielisestä kirjallisuudesta, on varhaisten kristittyjen käyttämä kreikka kuitenkin omintakeista.

Professori Lars Aejemelaeus on kirjoittanut Uuden testamentin kreikasta ensimmäisen suomenkielisen kokonaisesityksen, jossa huomioidaan kaikki Uuden testamentin kirjoitukset. Teos jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa Äänteet ja merkit käsitellään kirjaimia ja muita merkkejä, joiden avulla kreikassa tuotetaan sanat ja lauseet. Toisessa osassa Muoto-oppi selvitetään yksittäisiä sanoja ja niiden taivutusmuotoja. Kolmannessa osassa Lauseoppi keskitytään siihen, miten sanat toimivat liittyessään yhteen ja selvitetään niitä sääntöjä, joiden pohjalta pystymme ymmärtämään kreikkalaisen lauseen sisältöä ja korostuksia.

Tulkinnat tulevat ja menevät, mutta teksti pysyy. Se, joka sen tuntee ja ymmärtää, ei ole kenen tahansa vieraan sananselittäjän auktoriteetin varassa. Kirjoittaja Teologian tohtori Lars Aejmelaeus on Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori, joka on julkaissut useita oman alansa perusteoksia.

2. korjattu painos