Salomon salaisuus - Pohdintoja peitetystä Salomon kritiikistä Vanhassa testamentissa

Kuningas Salomo tunnetaan viisaana ja rikkaana temppelin rakentajana. Toisaalta hänestä välittyy Raamatun perusteella myös negatiivinen kuva kansansa orjuuttajana, joka eksyi vieraiden jumalien palvelemiseen. Kuninkaan monet vierasmaalaiset vaimot nähtiin syyksi Salomon lankeamiseen ja lopulta valtakunnan jakautumiseen.

Pekka Särkiön kirjan Salomon salaisuus aiheena on epäsuora kritiikki, joka kohdistetaan Salomoon hallitsijana. Tämä teema on ollut myös kansainvälisen Salomo-tutkimuksen kohteena. Epäsuoran ja peitellyn historiankirjoituksen tutkimiseen liittyy luonnollisesti metodisia vaikeuksia. Tekstin ymmärtäminen vaatii lukijalta mielikuvitusta, mutta samalla tekijä on vakuuttunut, että tekstissä on johtolankoja, jotka ohjaavat tulkintaa.

Särkiö luo ensin katsauksen Salomon historiaan Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa. Sitten hän jäljittää kriittisen Salomo-kuvan vaikutushistoriaa Vanhan testamentin eri teksteissä. Tarkastelun kohteina ovat Salomon nimellä kulkevat viisauskirjat (Sananlaskut, Saarnaaja, Laulujen Laulu), Jobin kirjan puheet (Job 38–41), Hesekielin kirjan Tyrosta koskevat ennustukset (Hes. 26–28; 31) ja Tuomarien kirjan Simson-kertomus. Nämä tekstit sisältävät tekijän mukaan kritiikkiä Juudan suvun kuninkaita ja erityisesti Salomoa kohtaan. Kritiikin perusteella Salomo näyttäytyy alas syöstynä aamutähtenä, langenneena enkelinä ja lohikäärmeenä.

Kirjoittaja Pekka Särkiö on kenttäpiispa ja Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Särkiö käsitteli kuningas Salomoa jo väitöskirjassaan (1994).