Kohtalona Seilin saari

Juonittelijoiden tahto teteutuu ja täysin terve Maria Akselintytär vietiin Seilin saaren spitaalisiirtolaan.

''Olen jo tottunut siihen, että tämä saari on kotini maanpäällisen elämäni ajan'', Maria jutteli hiljaisella äänellä ja katseli merelle, jonka ylllä yksinäinen valkea lintu näytti kuin lepäävän ilmassa.

Seilin saarelle karkoitettujen yhteydet ulkomaailmaan katkaistiin, eivätkä he palanneet koskaan. Mariakin vei saarelle mukanaan laudat ruumisarkkuaan varten.

Kun Seilin kirkkoon palkataan uusi pappi, Marian maailmaan alkaakin tulvia valoa. Mies, Antti Pieti Koponen, saarnaa aivan toisin kuin edeltäjänsä...